Tänään satoi vettä kaatamalla ja ukkonen iski pitkiä salamoitaan lähimetsään. On erittäin jännittävää ajaa autolla kaatosateessa ja nähdä salamanoiden iskevän puolen kilometrin päähän. Huh.

Sitä ennen kävin Limingan hienossa S-Marketissa. Kaupan pihalla käveli ihan varmasti kolme sarjakuvalinjalaista! Sitten näkyi uusia kasvoja, jotka näyttivät ihan taidekoululaisilta. Eräs vaikutti ihan kirjoituslinjalaiselta.

Lukinkin työnteli ostoskärryjä kaupan sisällä ja kävin juttelemassa hänen kanssaan. Olin innoissani, vaikka eihän minulla koulu ala. Mutta jotenkin se, että niin monella alkaa taas mahtava vuosi, innostaa.

Vein samalla taas yhden kirjoituskilpailukirjekuoren postiin. Vielä kaksi kisaa jäljellä. Sitten haluan tehdä jotain muuta. Tämä alkaa tuntua jo lähes työnteolta. Siis lähes... On tämä edelleenkin ihanaa, tämä kirjoittaminen.

Heidi