Tänä vuonna se sitte oli, karkauspäivä. Tuo 29.2. aina neljän vuojen vällein putkahtaa jostahi ja valluu unhollaan.

Tänä vuonna ollaa surtu Lemmyä ja kaikkia muita suurpersoonia, jotka on tästä maalimasta ikkuisuutee nukkunneet. Sekä juhulittu Limingan taidekoulun pyöreitä vuosia, juhlinta jatkuu varmaanki koko vuoje. Muistaakseni taidekouluna kasassa on jo kunnioitettavat viiskytävuotta. Sehä on opinahjona vielä paljo vanhempi laitos.

Nii mehi olimma Liminkassa kymmene vuotta sitte. Kaikkee on se jäläkee elämää mahtuna: iloa, surua, stressiä ja painajaisia; mutta myös kirjottajalinjan muistelua. Sitä lukuvuotta tuskin kukkaa helposti unohtaa.

Anni